Keskiviikkona 3. kesäkuuta Clément Beaune, suunnittelun ylimpänä viranomaisena ja France Stratégie -tutkimus- ja suunnittelujärjestön johtajana, on herättänyt uudelleen keskustelun Grand Parisista ehdotuksellaan uudesta järjestelystä, joka voisi viedä pääkaupungin rajat Kehän ulkopuolelle.
Ei ole kyse siitä, että Pariisia vain laajennettaisiin imemällä mukaan muutama naapurikunta samalla tavalla kuin 1800-luvulla. Clément Beaunen esiin nostama ehdotus tähtää ennemmin metropolialueen ytimen järjestelmän uudelleenajatteluun, ylittäen nykyisenjaon Pariisin, sen kaupunginosien, lähikuntien, departementtien ja Suuren Pariisin metropolialueen välillä.
Ajatus 40 alueesta olisi siis luoda uusi maantieteellinen rakenteellinen verkko: laajempi kuin Pariisin kaupunginosat, mutta paikallisempi kuin yksi suuri metropolialue. Nämä alueet voisivat koota Pariisin kaupunginosia ja naapurikuntia yhteen, tai useita lähialueen kuntia keskenään. Tällä hetkellä ei ole päätetty lopullista karttaa, ja uudistus on vasta ehdotuksen tasolla.
Ensimmäiseksi potentiaalisesti mukaan otettavat kunnat olisivat ne, jotka rajaavat suoraan Pariisia. Niillä on välitön yhteys kehätiehen, Pariisin porteille, tärkeimpiin liikenneyhteyksiin sekä metro- ja raitiotiesuuntaan ja metropolisen kaavoitus- ja kehityshankkeisiin.
Lännessä löytyisi erityisesti Neuilly-sur-Seine, Levallois-Perret, Clichy, Saint-Ouen-sur-Seine, Boulogne-Billancourt, Issy-les-Moulineaux ja Vanves.
Etelässä suurimman vaikutuspiirin piirissä voisivat olla Malakoff, Montrouge, Gentilly, Le Kremlin-Bicêtre, Ivry-sur-Seine, Charenton-le-Pont sekä Saint-Mandé.
Itä- ja koillisosassa mukana olisivat kunnat Vincennes, Montreuil, Bagnolet, Les Lilas, Le Pré-Saint-Gervais, Pantin, Aubervilliers ja Saint-Denis.
Laajempi skenaario koskisi koko pientä kehää, eli kolmea Pariisia ympäröivää departementtia: Hauts-de-Seine, Seine-Saint-Denis ja Val-de-Marne.
Tässä tapauksessa uudistus ei rajoittuisi enää Pariisin kehätien lähikuntiin. Se voisi ulottua kauempana Pariisista sijaitseviin, mutta jo metropolihallinnon piiriin kuuluviin kaupunkeihin: Nanterre, Courbevoie, Colombes, Rueil-Malmaison, Antony, Créteil, Champigny-sur-Marne, Vitry-sur-Seine, Maisons-Alfort, Bobigny, Drancy, Aulnay-sous-Bois, Noisy-le-Grand, Bondy, Sevran tai Rosny-sous-Bois, esimerkiksi.
Laajin mahdollinen skenaario voisi ulottua Pariisin suurkaupungin metropolin toiminta-alueelle. Tällä hetkellä sen piiriin kuuluvat Pariisi, Hauts-de-Seinen, Seine-Saint-Denisin ja Val-de-Marnen kunnat sekä seitsemän kuntaa Essonnesta ja Val-d’Oisesta. Metropolialue kertoo verkkosivullaan, että se kokoaa Pariisin kaupungin, pienkehässä sijaitsevat kolme kuntaa sekä suuremmalla kehällä olevat seitsemän kuntaa.
Nämä seitsemän lisäkuntaa ovat:
Essonnassa: Athis-Mons, Juvisy-sur-Orge, Morangis, Paray-Vieille-Poste, Savigny-sur-Orge ja Viry-Châtillon.
Val-d’Oisen alueella: Argenteuil.
Ei, ja tässä on keskeinen seikka. Vaikka uudistus määrittäisi Grand Parisin metropolialueen, kaikki kunnat eivät olisi siinä mukana samalla tavalla.
Pariisia suoraan naapurikaupunkeiksi katsottavat kaupungit olisivat todennäköisesti rajankäynnin uudelleenpiirtämisen ytimessä, sillä ne jakavat pääkaupungin kanssa välittömiä kysymyksiä: kehätie, Pariisin portit, kaupungin jatkuvuus, liikenne, toimistot, asunnot, katuverkosto ja saasteet.
Kauempana sijaitsevat kunnat joutuisivat käsittelemään hallinnon, taloudellisen solidaarisuuden, kaupunkisuunnittelun tai suurten investointien kysymyksiä. Niiden arkinen hallinto voisi muuttua, mutta ne eivät välttämättä olisi täysin “integroituneita Pariisiin” sanan varsinaisessa merkityksessä.
Tällä sivulla voi olla tekoälyllä avustettuja elementtejä, lisätietoja täällä.
Virallinen sivusto
www.strategie-plan.gouv.fr
